Uusi aluevaltaus

Olen kuin huomaamattani alkanut kiinnostumaan kansallispuvuista. Kaikki perinteiset tekniikat joita olen opetellut jotenkin huipentuvat ja johtavat kansallispukuun. Viikko sitten perjantaina osallistuin Suomen Käsityönmuseon kansallispukuseminaariin. Samana iltana sain kotiini mummoni äidin vanhan kansallispuvun.

Tästä kuvasta on esiliina unohtunut.

Puku on Etelä-Pohjanmaan puku ja yllättävän hyvässä kunnossa. Alli-mummo teki  jollain kurssilla parikymmentä vuotta sitten pukuun uuden paidan ja taskun. Alkuperäisistä vaatekappaleista löytyy vain vähän korjausta vaativia kohtia.

Hameessa kauniit ikat-tekniikalla toteutetut kuvioinnit.

Kuitenkin asukokonaisuudesta puuttuvat sukat, kengät ja päähine. Haluan tehdä puuttuvat osat, jotta pukua pääsisi käyttämään, mutta tutkiessani kuvia tästä kansallispuvusta olen törmännyt moniin ongelmiin.

 

Ensimmäisenä löysin tämän Helmi Vuorelman myymän puvun kuvan. Yhdennäköisyys omaan pukuuni on suuri ja ajattelin että tässä se nyt on. Tosin esiliina on isompi, kuin omassa puvussani. Aloin tutkimaan tässä mallissa olevaa tykkimyssyä ja ajattelin sen toteuttaa. Sitten löytyi todella kiinnostava kuva...

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisu vuodelta 1952 löytyi koulun kirjastosta. Sieltä löytyi myös kuva saamastani puvusta, tosin tässä kirjassa puku oli nimetty Keski-Pohjanmaan puvuksi. Tämä kuva on paljon lähempänä pukuni valmistusvuotta ja ainakin esiliina on täysin identtinen omani kanssa. Tarkemmin katsottuani löysin lisää ihmeteltävää:

Kengät näyttävät balleriinamaisilta ja sukat hyvin vihreiltä. Sukkien väritys onkin vanhoissa ohjeissa vihreä ja uudemmissa jo valkoinen. Ajattelin, että omat sukkani tekisin vihreiksi, vanhaa ajatusta kunnioittaen.

Esiliina on todella kapea, verrattuna hameeseen. Omassa puvussani hameen etuosassa on raita, jossa on selkeästi säästelty materiaalia ja vaivaa, jättäen se silmiinpistävän erilaiseksi verrattuna kauniisiin ikat-värjättyihin raitoihin. Tämä oli ennen yleistä, sillä materiaaleja haluttiin käyttää säästeliäästi. Itseäni häiritsee se, että esiliina ei riitä peittämään tätä erilaista raitaa... Kuitenkin tämä esiliinan koko olisi tälle hyvin vanhalle ja "melko alkuperäiselle" pukukokonaisuudelle uskollisin.

Seuraavaksi ihmetystä aiheutti taskun kiinnitystapa. Kuvasta on todella vaikea sanoa, mistä materiaalista tämä kiinnitin on tehty ja millainen se oikeastaan on. Minun puvussani tasku on kiinnitetty metallisella "klipsillä". Luulen että tehdessään uuden taskun isoisomummoni on saanut silloiselta kurssinvetäjältä ohjeen tehdä pukuun modernimpi kiinnitystapa. Haluaisin selvittää millainen tässä kuvassa ollut kiinnitin on, jotta voisin sen omaan pukuuni tehdä/hankkia.

Suurimmat eroavaisuudet löytyvät puvun yläosasta. Kaulus on todella erilainen omaani verrattuna. Tässäkin kohti herää ajatus, että Alli olisi saanut kurssilla kaavat uudempaan versioon paidasta. Paitaa en lähde tekemään uusiksi, ainakaan heti sillä se on niin hyvässä kunnossa ja kaunis. Isoin yllätys oli päähine. Se on täysin erilainen kuin nykyisessä kansallispukumallistossa. Eli jos haluasin valmistaa puvun puuttuvat osat tätä vanhaa kuvaa mukaillen, uskon että päähineestä voisi tulla aika suuri homma ohjeiden etsimistä ajatellen...


Että aika paljon tutkittavaa ja opiskeltavaa löytyy! Minkä version mukaan rupean täydentämään pukuani, kun siinä on jo nyt hieman sekoitettuna uutta ja vanhaa. Mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ostaa valmiina... Aihe on kuitenkin tosi mielenkiintoinen ja haluaisin puvun käyttöön. Olen kuitenkin vielä ihan alkumetreillä, mitä tulee kansallispukujen tuntemiseen, joten uskon monen näistä ongelmista selviävän matkan varrella!